maanantai 28. lokakuuta 2013

Etikkahapon titraus

Työn tarkoituksena oli määrittää etikkahapon konsentraatio titraamalla se Natriumhyroksidiliuoksella, jonka konsentraatio tiedettiin. Kyseessä on happo-emästitraus, etikkahappo on yhdenarvoinen happo ja Natriumhydroksidi yhdenarvoinen emäs. Näiden välillä tapahtuu neutraloitumisreaktio.
Välineet:

Erlenmeyer
Byreyti
Pipetti
Jalusta ja pihdit
Fenoliftaleiinia
Suojalasit
Magneettinen sekoitin. 





Titraus tehtiin yhteensä neljä kertaa, jotta saataisiin mahdollisimman tarkka tulos. Aluksi mitattiin tietty tilavuus etikkahappoa, joka laimennettiin vedellä laimeammaksi liuokseksi. Titraamalla saadaan selville etikkahapon ainemäärä liuoksessa. Reaktioyhtälö HA + NaOH -> NaA + vesi. Olomuodot on jätetty pois tästä yhtälöstä, HA on etikkahappo ja NaA on natriumasetaatti. Kertoimista havaitaan, että 1 mooli etikkahappoa kuluttaa 1 moolin natriumhydroksidia. Happoliuokseen lisättiin NaOH-liuosta niin kauan, kunnes kaikki happo on reagoinut. Ekvivalenttikohdassa liuoksen väri muuttuu indikaattorin ansiosta, koska pH muuttuu happamasta lähes neutraaliin, koska asetaatti-ioni on heikko emäs. Kuluneen NaOH 
tilavuudesta voidaan laskea sen ainemäärä, ja tästä edelleen etikkahapon ainemäärä ja näin myös konsentraatio. NaOH kulutus 5 ml etikkahappoa kohden
Koe 1   6,8 ml
Koe 2 5,5 ml
Koe 3.  5,6 ml
Koe 4.  5,5 ml

Ensimmäinen tulos hylätään. Lopulliseksi tulokseksi valitaan 5,5 ml ja tästä voidaan laskea etikkahapon konsentraatio, se on 1,1 M, koska natriumhydroksidin konsentraatio on 1M.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Typpitrijodidin hajoamisreaktio


Työvälineet: Koeputki, suodatinsuppilo, talouspaperi, keittopullo. Aluksi koeputkeen lisättiin jodia ja ammoniakkia ja seosta ravistettiin. Syntynyt seos suodatettiin vetokaapissa, jolloin talouspaperille muodostui sakkaa. Syntynyt sakka huuhdeltiin etanolilla ja laitettiin kuivumaan. Kun se oli kuivunut, sitä kosketettiin kevyesti karttakepillä, jolloin se räjähti voimakkaasti.


Työ osoitti, että typpitrijodidi on erittäin epävakaa yhdiste, eli sillä on pieni aktivoitumisenergia. Tämä selittyy tutkimalla typpitrijodidin rakennekaavaa.Siinä typpiatomiin on liittynyt kolme jodiatomia. Koska jodiatomien koko on suuri , niiden etäisyys toisistaan ei ole kovin suuri, eli typpitrijodidi ei ole vakaa yhdiste. Lisäksi typpi- ja jodikaasun rakenteet ovat vakaita. Typpikaasussa atomien välillä on kolme kovalenttista sidosta, jodikaasussa jodiatomien välillä on yksi kovalenttinen sidos.