Mohrin titraus

Mohrin titraus on saostustitraus, jolla voidaan määrittää kloridi-ionien ainemäärä liuoksessa, koska ne muodostavat niukkaliukoisen suolan (hopeakloridi). Ekvivalenttikohdassa kaikki kloridi on reagoinut, jolloin liuokseen alkaa muodostua ruskeaa hopeakromaattia. Kromaatti-ionit tulevat kaliumkromaatista, se toimii siis indikaattorina titrauksessa.

Välineet

Byretti

Koura

Keitinlasi

Magneettinen sekoitin

0,10 molaarinen AgCl liuos

NaCl liuos

Kaliumkromaattiliuos

pH paperia (titrauksen ideaalinen pH alue on 6,5 - 10,3 )

Valmistetaan aluksi tarvittavat liuokset. Teimme 100 ml NaCl liuosta, josta otimme 20 millilitran osanäytteitä. Lisäsimme näyteliuoksiin hieman kaliumkromaattia ja mittasimme liuoksen pH:n. Ehdimme tehdä titrauksen kaksi kertaa. 

Koe 1: AgCl kuluma 25 ml

Koe 2 AgCl kuluma 23 ml

Etikkahapon titraus

Työn tarkoituksena oli määrittää etikkahapon konsentraatio titraamalla se Natriumhyroksidiliuoksella, jonka konsentraatio tiedettiin. Kyseessä on happo-emästitraus, etikkahappo on yhdenarvoinen happo ja Natriumhydroksidi yhdenarvoinen emäs. Näiden välillä tapahtuu neutraloitumisreaktio.

Välineet:

Erlenmeyer

Byreyti

Pipetti

Jalusta ja pihdit

Fenoliftaleiinia

Suojalasit

Magneettinen sekoitin. 

Titraus tehtiin yhteensä neljä kertaa, jotta saataisiin mahdollisimman tarkka tulos. Aluksi mitattiin tietty tilavuus etikkahappoa, joka laimennettiin vedellä laimeammaksi liuokseksi. Titraamalla saadaan selville etikkahapon ainemäärä liuoksessa. Reaktioyhtälö HA + NaOH -> NaA + vesi. Olomuodot on jätetty pois tästä yhtälöstä, HA on etikkahappo ja NaA on natriumasetaatti. Kertoimista havaitaan, että 1 mooli etikkahappoa kuluttaa 1 moolin natriumhydroksidia. Happoliuokseen lisättiin NaOH-liuosta niin kauan, kunnes kaikki happo on reagoinut. Ekvivalenttikohdassa liuoksen väri muuttuu indikaattorin ansiosta, koska pH muuttuu happamasta lähes neutraaliin, koska asetaatti-ioni on heikko emäs. Kuluneen NaOH 

tilavuudesta voidaan laskea sen ainemäärä, ja tästä edelleen etikkahapon ainemäärä ja näin myös konsentraatio. NaOH kulutus 5 ml etikkahappoa kohden

Koe 1   6,8 ml

Koe 2 5,5 ml

Koe 3.  5,6 ml

Koe 4.  5,5 ml

Ensimmäinen tulos hylätään. Lopulliseksi tulokseksi valitaan 5,5 ml ja tästä voidaan laskea etikkahapon konsentraatio, se on 1,1 M, koska natriumhydroksidin konsentraatio on 1M.

Typpitrijodidin hajoamisreaktio

Työvälineet: Koeputki, suodatinsuppilo, talouspaperi, keittopullo. Aluksi koeputkeen lisättiin jodia ja ammoniakkia ja seosta ravistettiin. Syntynyt seos suodatettiin vetokaapissa, jolloin talouspaperille muodostui sakkaa. Syntynyt sakka huuhdeltiin etanolilla ja laitettiin kuivumaan. Kun se oli kuivunut, sitä kosketettiin kevyesti karttakepillä, jolloin se räjähti voimakkaasti.

Työ osoitti, että typpitrijodidi on erittäin epävakaa yhdiste, eli sillä on pieni aktivoitumisenergia. Tämä selittyy tutkimalla typpitrijodidin rakennekaavaa.Siinä typpiatomiin on liittynyt kolme jodiatomia. Koska jodiatomien koko on suuri , niiden etäisyys toisistaan ei ole kovin suuri, eli typpitrijodidi ei ole vakaa yhdiste. Lisäksi typpi- ja jodikaasun rakenteet ovat vakaita. Typpikaasussa atomien välillä on kolme kovalenttista sidosta, jodikaasussa jodiatomien välillä on yksi kovalenttinen sidos.